Digitekniikan hyödyntäminen on hiipinyt myös perinteisille palvelualoille. Jos olet pitänyt siistijän töitä viimeisenä, jossa työntekijä ei käsittele sähköisiä sovelluksia, olet perusteellisesti väärässä. Digitalisaatio näkyy Gronlund Palveluilla käytännössä jokaisessa prosessissa; taloushallinnosta henkilöstöhallintaan sekä työajan seurannassa, sähköisissä ajopäiväkirjoissa ja AILI-sovelluksessa, joka on siistijän yksi tärkeimmistä työvälineistä, jolla hän raportoi tekemisiään. Jatkossa heillä saattaa olla apuna siivoustehtävissä myös robotti.
KEHITYS AINA HENKILÖSTÖ EDELLÄ
Alalla työskenteleviä saattaa ehkä huolettaa, tehostuuko työ entisestään sovellusten ja robottien avulla, mutta toimitusjohtaja Tiina Holopainen vakuuttaa, että kaikki kehitys on lähtenyt henkilöstö edellä. “Digitalisaatio tuo sujuvuutta prosesseihin. Olemme lähteneet siitä, että ihmisten työ sujuvoituu ja helpottuu. Työn tehostaminen tai kustannustehokkuus tulevat lisäetuna päälle – jos tulevat”, Tiina kertoo. Gronlund Palvelut kuuntelee herkällä korvalla työntekijöitään sekä ovat avoimia uusille innovaatioille. Kerran eräs siistijä halusi tehdä tietohallinnon pro gradu -tutkielman yritykselle. Gradun tuloksena siistijä kehitti työnjohtajien ohjauskäyntien raportointiin sähköisen systeemin, jolla pystyttiin valvomaan niiden kuukausittaista määrää sekä laatua. Aikaisemmin Gronlund Palveluilla oli käytössään pelkästään Excel tähän tarkoitukseen.
GRONLUND PALVELUT ON TUNNETTU KOKEILUHALUKKUUDESTAAN
“Haluamme olla digitaalisten ratkaisujen kanssa ajan hermolla ja edellä kilpailijoita”, Tiina ilmoittaa. “Haasteenahan meillä on pienen yrityksen pienet resurssit”, hän lisää. Gronlund Palveluilla ei ole omaa tuotekehitysosastoa, mutta kokeilukulttuuri elää vahvana. Yritys pyrkii toteuttamaan matalalla kynnyksellä nopeita, taloudellisesti mahdollisia kokeiluja. Gronlund Palvelut tunnetaankin kokeiluhalukkuudestaan myös asiakkaiden keskuudessa. Eräs asiakas, jonka osaa kiinteistöjä Gronlund Palvelut siivoaa, otti heidät kumppanikseen ja pilottikäyttäjäksi sähköisen huoltokirjan kehitystyöhön. “Annoimme asiakkaalle palautetta sähköisen huoltokirjan käytöstä pilottivaiheessa, ja näin pystyimme yhdessä kehittämään huoltokirjan, joka on aina tallessa, selkeä ja ajan tasalla”, Tiina selittää.
TULEVAISUUDEN ROBOTIIKKA VOI AUTTAA SIIVOUSALAA KESTÄVÄMMÄKSI
Tällä hetkellä yrityksellä on menossa digitaalinen Glean-kehitysprojekti, josta voit lukea lisää täältä. Lisäksi siistijöiden käyttämän AILI-sovelluksen kehittäminen on osa arkea. Työntekijät saavat antaa palautetta suoraan AILI:n tekijälle ja ylläpitäjälle kaikesta mikä sujuvoittaisi sovelluksen käyttämistä. “Joku voisi pitää tätä isona riskinä lisäkustannuksille. Mutta työntekijämme ovat parhaita asiantuntijoita! Ei minun kauttani tarvitse hyväksyttää tuollaisia asioita”, Tiina kertoo.
“Seuraava iso juttu on, kuinka pystyisimme hyödyntämään robotiikkaa siivouksessa”, Tiina paljastaa. Vaikka siivousrobotteja on ollut jo monta vuotta olemassa, ne ovat olleet melko kömpelöitä. Uusia älykkäämpiä, energian, veden ja kemikaalien kulutuksen optimoivia robottisiivouskoneita on hiljattain tullut markkinoille. Jos lattia on esimerkiksi likaisempi, robotti tunnistaa tämän, annostelee enemmän vettä sekä pesuainetta ja käyttää siivoamiseen enemmän aikaa. Resurssejaan laskevien robottien avulla pystyttäisiin seuraamaan myös hiilijalanjälkeä. Tämän tyyppistä uudenlaista robotiikkaa näkyy toistaiseksi kuitenkin melko vähän puhtaanapitoalalla. “Gronlund Palveluilla on ollut jo muutamia vuosia pienempiin kohteisiin sopivia robotti-imureita käytössä. Katsotaan, olisiko meillä sopivia asiakaskohteita testattaviksi näille uudenlaisille koneille”, Tiina hymyilee. Siivousrobotit eivät nimittäin sovi joka paikkaan, vaan niitä voidaan hyödyntää vain tietyn tyyppisissä tiloissa, jossa on paljon avoimia neliöitä – kuten lentoasemilla tai kauppakeskuksissa. Koneet tarvitsevat myös seurantaa ja huoltoa, vaikka osaavatkin tyhjentää itse likavesisäiliön, palata latausasemaan ja tankata itsensä.
Tiina kannustaa teknologian ja digitalisaation mukaan ottamista matalalla kynnyksellä yrityksen arkipäivään. “Kaikki ei tietenkään käy kaikille – edes saman toimialan sisällä. Työntekijöiden kuuntelemisella on iso merkitys ja digitaalisesta ratkaisusta pitää olla heille aidosti hyötyä”, hän selventää. Yhteiskehittämisellä tulee paras lopputulos – tässäkin asiassa.