Miten minusta tuli Gronlundlainen: Monitoimimies Vesa Rusin tarina

Juttusarjamme “Miten minusta tuli Gronlundilainen” jatkuu nyt toisella tarinalla esitellen Vesa Rusin, joka on työskennellyt yrityksessä jo yli kymmenen vuoden ajan.

Alunperin Vesa kouluttautui puusepäksi, mutta lopetti sairastamansa selkärankareuman oireiluiden takia työuransa puutöiden puolella. Vesalla oli kuitenkin palo tehdä töitä, sekä lääkäriltä lupa paiskoa hommia niin kauan kuin vointi antaa myöten. Uudelleen opiskelu ei houkutellut, ja entinen puuseppä oli luovuttamispisteessä – työkyvyttömyyseläkkeelle jäänti näytti ainoalta vaihtoehdolta. Silloin kuntoutuspuolen ammatinvalinnan ohjaaja vinkkasi, että Gronlund Palvelut etsi varastotyöntekijäksi henkilöä, jolla on mahdollisesti ollut vaikeuksia työllistymisessä. Vesa päätti soittaa työpaikasta, ja pääsi tutustumaan yritykseen ja työtehtävään pääomistajan ja perustaja Heikki Holopaisen opastuksella. “Meillä ymmärretään Vesan tilanne”, toteaa toimitusjohtaja Tiina Holopainen, jonka läheinen sairasti myös selkärankareumaa. Vesa saa tarvittaessa apua raskaiden tavaroiden nostamiseen.

Vesa alotti vajaan vuoden työkokeilujaksolla, jossa seurattiin hänen soveltuvuuttansa ja ennen kaikkea jaksamista tehtävässä. Jakson päätyttä hän oli tykästynyt työhön ja ilmoitti jatkavansa mielellään. “Ja siitä se sitten lähti. Olin ollut jo niin pitkään poissa työelämästä, että tarve päästä takaisin mukaan oli valtava – jo sosiaalisen puolenkin takia. Kaipasin työtä ja työympäristöä. Gronlund Palveluiden ydinporukka on todella mukavaa” Vesa kertoo.

Ensin Vesan työtehtäviin kuului varaston hoitaminen; tilattujen tavaroiden vastaanottosta hyllyyn asetteluun, uusien kohteiden valmistelu ja pesulan pyörittäminen. Vastuu on lisääntynyt vuosien saatossa. Nykyään Vesa vastaa logistiikasta uusien kohteiden siivouksessa käytettävän välineistön osalta sekä pienimuotoisten asennustöiden ja autojen huoltamisen lisäksi. Varastolla ei ollut varsinaista konekorjaajaa, vaan apuun kutsuttiin aina ulkopuolinen korjaaja. Vesa ilmaisi kiinnostuksensa ja konekorjaamisen osaamisensa, ja pian hän jo korjasikin koneita laidasta laitaan; pölynimureista pesukoneisiin. “Opin nopeasti – jos näytät minulle vetomoottorin vaihdon kerran, niin osaan vaihtaa sen seuraavalla kerralla itse”, Vesa toteaa. 

Entisen puusepän järjestelmällisyys ja huolellisuus näkyy myös varastolla; työssä käytettävät välineet ovat siististi järjestyksessä. Vesa kertoo: “Jos teen jotain, niin teen sen kerralla kunnolla”. Meillä Gronlundilla saa myös vapaasti kehittää ja ideoida uusia tapoja toimia. Jos havaitaan, että uusi idea toimii paremmin, niin se otetaan käyttöön. Monitoimimies pitää työhön kuuluvaa vapautta tärkeänä uuden oppimisen lisäksi. “Olen oppinut hirveästi eri asioita siivousalalta. Se on loppupeleissä melko tekninen ala”, Vesa miettii. 

Tieto siivouksessa käytettyjen aineiden koostumuksista ja käyttötarkoituksista on lisääntynyt, ja siksi Vesa on myös järjestänyt varastolle jätteen kierrätyspisteen. Vahingoittuneet tai rikki menneistä laitteista otetaan ehjät osat irti, ja niitä hyödynnetään korjaustöissä. Lisäksi kaikki materiaali vanhoista sähkö-, metalli ja muovilaitteista joko hyödynnetään tai kierrätetään. Jos uusista kohteista tulee välineistöä, tutkitaan onko niistä vielä uusiokäyttöön. Vesa iloitsee, että jätteen määrä on pienentynyt valtavasti.

Parasta työpaikassa Vesan mielesä ovat ihmiset, oma työyhteisö ja monipuolinen sosiaalinen kanssakäyminen. Hän on vuosien varrella tutustunut ja verkostoitunut moniin eri alojen ihmisiin. Monitoimimies saa vapaasti organisoida oman työviikkonsa, ja nauttii tästä vapaudesta ja joustavuudesta. “Sanoin joskus, että olen täällä niin kauan töissä kun mulla on kivaa – noh, vieläkin on kivaa”, Vesa vitsailee. Hän toivoo jokaiselle samankaltaisessa tilanteessa olevalle työnhakijalle rohkeutta ylittää kynnys ja lähteä yrittämään jotain uutta, vaikka se tuntuisi kuinka vieraalta tai utopistiselta. Vesan tavoite on yrittää aina olla positiivinen uusia mahdollisuuksia kohdatessa. Hän summaa lopuksi: “Olen kiitollinen Tiinalle ja Heikille mahdollisuudesta osoittaa, että kykenen tekemään tätä työtä. Jos tämä ei olisi totetunut, olisin varmasti aika huonossa kunnossa. Työ on nykypäivän liikuntaa!”